Fluidisaatio

Työn tarkoituksena oli perehtyä fluidisaatioon eli leijutukseen ilmiönä sekä tutustua materiaalin käyttäytymiseen fluidisaation aikana.

Suoritin kokeen  seuraavan kuvan mukaisella laitteistolla. Itsefluidisointitorni on akryyliputki, jonka sisähalkaisija on 9,4 cm. Tornin pohjalla olevan jakoputken kautta syötetään leijutusväliaineena toimiva kylmä käyttövesi.

 

Suoritin fluidisaatiokokeen muovirakeella.

Aluksi tein materiaalin tiheyden määrittämisen siten että kaadoin 10ml mittalasiin 50 ml denaturoitua alkoholia, jonka jälkeen punnitsin 50g muovirakeita. Kaadoin punnitut rakeet mittalasiin ja luin uuden tilavuuden asteikolta.

laskin tiheyden kaavalla:

kiintoainenäytteen massa(50g)/tilavuuden muutos mittalasissa kiintoainelisän jälkeen(39 ml) =tiheys(1,28)

Punnitsin myös kaikki leijutuksessa käytettävät rakeet (525,5g), jonka jälkeen kaadoin rakeet leijutustorniin. Ennen veden lisäystä valelin muovirakeet mäntysuopaliuoksella joka alentaa pintajännitystä täyttövaiheessa. Näin vältytään liian suurelta määrältä koetta häiritsevä ilmakuplia.

Täytin tornin hitaasti vedellä ja annoin veden valua tornin läpi kunnes sumeana erottuva mäntysuopa poistui.

Tein varsinaisen koeajon muuttamalla virtausta 2l/min välein 2...20l/min.

Mittausten aikana kirjasin seuraavat lukemat ylös:

- tilavuusvirtaus

- patjan korkeus

- painehäviö

Tein Kiintoainerakeiden poisto seuraavasti: 
- Avasin vedensyöttölinjan venttiili nro 1 ja säädin vedenvirtauksen maksimiinsa.

- Puhallin torniin paineilmaa. Näin sain aikaiseksi "Mammut-pumpun", joka puhaltaa rakeet ulos tornista seulapohjaiseen astiaan.

Lopuksi mittasin painehäviön pelkälle arinalle syöttämällä vettä tyhjään torniin 2l/min:n välein.