Vaahdotus on yleisin rikastusmenetelmä sekä metalleja sisältäville
malmeille että teollisuusmineraaleille. Vaahdotusta voidaan lisäksi
käyttää mm. kierrätysmateriaalien käsittelyssä, pilaantuneiden maiden
puhdistuksessa, paperin siistauksessa ja vedenpuhdistuksessa.
Vaahdotus perustuu mineraalien fysikaalisiin ominaisuuksiin ja pinta-aktiivisuuteen. Jotkin mineraalit hylkivät vettä ja sitoutuvat öljyihin, toiset taas viihtyvät paremmin veden seurassa. Vaahdotuksessa tätä hyödynnetään siten, että rikastettavan aineen ja veden seokseen puhalletaan ilmakuplia, joihin rikastettavat mineraalit tarttuvat, ja kuplien noustessa pintaan kehkeytyy vaahdotusastian pintaan mineraalipitoinen vaahto, joka kuoritaan talteen ja kuivataan. Käänteisessä vaahdotuksessa talteen otetaan vaahdotusastian pohjalle kertyvä sakka. Käänteistä vaahdotusta käytetään esimerkiksi kalkkikiven rikastuksessa.
Hydrofobinen tarkoittaa kemiassa vettähylkivää, eli ainetta tai sen osaa, jonka vesimassa työntää pois sisältään. Tämä ominaisuus on tärkeä mm. tietyissä solubiologisissa prosesseissa. Esimerkkejä hydrofobisista molekyyleistä ovat alkaanit ja rasvat.
Hydrofiilinen tarkoittaa molekyylin ominaisuutta, jonka johdosta se liukenee veteen tai muuhun pooliseen liuottimeen. Tämä ominaisuus on tärkeä tietyissä solubiologisissa järjestelmissä. Hydrofiiliset yhdisteet ovat usein poolisia.
Kokoojareagenssin avulla muutetaan epäorgaaniset ja polaariset mineraalipinnat riittävässä määrin orgaanisiksi ja ei-polaarisiksi. Halutun mineraalin vaahdottamiseksi malmilietteeseen lisätään orgaaninenkokoojareagenssi, jolla on voimakas luontainen taipumus tai ohjattu kyky kiinnittyä juuri tämän mineralin pinnalle, mutta ei samanaikaisesti muiden mineraalien pinnalle.
Vaahdotteen avulla saadaan aikaan haluttu vaahdon muodostus.
Vaahdotus perustuu mineraalien fysikaalisiin ominaisuuksiin ja pinta-aktiivisuuteen. Jotkin mineraalit hylkivät vettä ja sitoutuvat öljyihin, toiset taas viihtyvät paremmin veden seurassa. Vaahdotuksessa tätä hyödynnetään siten, että rikastettavan aineen ja veden seokseen puhalletaan ilmakuplia, joihin rikastettavat mineraalit tarttuvat, ja kuplien noustessa pintaan kehkeytyy vaahdotusastian pintaan mineraalipitoinen vaahto, joka kuoritaan talteen ja kuivataan. Käänteisessä vaahdotuksessa talteen otetaan vaahdotusastian pohjalle kertyvä sakka. Käänteistä vaahdotusta käytetään esimerkiksi kalkkikiven rikastuksessa.
Hydrofobinen tarkoittaa kemiassa vettähylkivää, eli ainetta tai sen osaa, jonka vesimassa työntää pois sisältään. Tämä ominaisuus on tärkeä mm. tietyissä solubiologisissa prosesseissa. Esimerkkejä hydrofobisista molekyyleistä ovat alkaanit ja rasvat.
Hydrofiilinen tarkoittaa molekyylin ominaisuutta, jonka johdosta se liukenee veteen tai muuhun pooliseen liuottimeen. Tämä ominaisuus on tärkeä tietyissä solubiologisissa järjestelmissä. Hydrofiiliset yhdisteet ovat usein poolisia.
Kokoojareagenssin avulla muutetaan epäorgaaniset ja polaariset mineraalipinnat riittävässä määrin orgaanisiksi ja ei-polaarisiksi. Halutun mineraalin vaahdottamiseksi malmilietteeseen lisätään orgaaninenkokoojareagenssi, jolla on voimakas luontainen taipumus tai ohjattu kyky kiinnittyä juuri tämän mineralin pinnalle, mutta ei samanaikaisesti muiden mineraalien pinnalle.
Vaahdotteen avulla saadaan aikaan haluttu vaahdon muodostus.
Punnitsimme aluksi n. 500 g vuolukiveä.
Murskasimme vuolukiven leukamurskaimella.
Vaahdotimme jauhetun vuolukivierän vaahdotuskennossa
johon olimme lisänneet vettä ja vaahdotetta.
Otimme rikasteet talteen kaapimalla eri aikoihin vaahtoa pinnalta.
Suodatimme vaahtona saadut rikasteet ja kennoon jääneen jätteen
ja kuivasimme lämpökaapissa 80 asteessa yön yli.
Talkkipitoisuuden määritys
Punnitsimme vaahdotustuotteista ja alkuperäisestä syötteestä 3,5 g:n näytteet pieniin posliiniupokkaisiin. Hehkutimme näytteitä 900 asteessa puoli tuntia, minkä jälkeen punnitsimme upokkaat uudelleen. Massan häviöprosentin perusteella saimme liitteenä olevan taulukon perusteella määrättyä talkkimäärä (%)
Työraportti.Punnitsimme vaahdotustuotteista ja alkuperäisestä syötteestä 3,5 g:n näytteet pieniin posliiniupokkaisiin. Hehkutimme näytteitä 900 asteessa puoli tuntia, minkä jälkeen punnitsimme upokkaat uudelleen. Massan häviöprosentin perusteella saimme liitteenä olevan taulukon perusteella määrättyä talkkimäärä (%)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti